Nurmijärven siunauskappeli

Päivitetty: touko 18

Nurmijärven kirkonkylän hautausmaalla on punainen rakennus. Se on siunauskappeli.

Nurmijärven siunauskappelin edusta talvisäässä.

Kappelia päällystää jyrkkä ja pitkä harjakatto. Oven edustalla on kaksi valkoista penkkiä. Niiden edessä seisoo viisi vankkaa puista pylvästä. Sisällä avartuu kaunis utuinen näkymä.


Sinisävyinen koko päätyseinän peittävä alttarimaalaus luo vaikuttavan tunnelman. Maalaus kuvastaa Kristuksen kirkkautta; enkelit ympäröivät valoa, joka kohdistuu ristillä kärsivään Jeesukseen. Taideteoksen on maalannut Antti Salmenlinna vuonna 1957. Puisen krusifiksin valmisti Mikko Mattila ja vuonna 1983 se asetettiin paikalleen. Alttarin molemmilla puolilla on harmaa pylväs. Pylväiden vierustalla on tummia jalallisia kynttelikköjä, joissa palaa tuli.


Kappelin kaunis sinertävän utuinen tunnelma.



Kappelissa on sininen puulattia. Se tuo siunauskappeliin kotoisan ja turvallisen

tunnelman ja se sointuu luontevasti yhteen alttarimaalauksen kanssa. Katossa on kaksi kultaista kattokruunua. Ripauksia kultaisesta väristä löytyy ympäri salia. Kokonaisuudessaan kappeli on värimaailmaltaan hyvin harmoninen ja uniikki. Seiniä peittää valkoiset pystysuuntaiset laudat. Kappeliin mahtuu 140 ihmistä.


ARKKITEHTUURISTA


Tukholmasta levisi 1900-luvun alussa arkkitehti Gunnar Asplundin Metsähautausmaan eli Skogskyrkongårdenin innostamana kappeleiden arkkitehtuuriin aivan uudenlainen tyyli, joka tuli vaikuttamaan myös suomalaisten arkkitehtien ajattelutapoihin. Siunauskappelit eivät enää olleet perinteiseen tapaan ankaria tai kolkkoja, vaan ne pyrkivät ulkomuodollaan maanläheisyyteen ja korostamaan ihmisen yhteyttä luontoon niin sielultaan kuin ruumiiltaan. Tämä kaikki näkyy myös hieman myöhemmin valmistuneessa Nurmijärven siunauskappelissa. Jyrkkä ja suuri harjakatto viittaa maalaismaiseen ympäristöön. Yksinkertaiset muodot ja puiset doorilaiset pylväät kertovat myös pyrkimyksestä tehdä rakennus osaksi luontoa.


Seinät, lattia, katto ja penkit ovat kaikki puuvalmisteisia.

Kappelissa puu on paljon esillä, sillä seinät, lattia, katto ja penkit ovat kaikki puuvalmisteisia. Pylväitäkin on suhteellisen paljon. Ne tuovat jykevyyttä ja varmuutta kappelin olomuotoon.


Nurmijärven siunauskappelin on suunnitellut arkkitehti Rafael Blomstedt. Kappeli vihittiin käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina vuonna 1930.

Siihen valmistui laajennusosa vuonna 1974 arkkitehtitoimisto G.Malmstönin piirustuksista. Siunauskappelia on myös entisöity vuonna 1996 arkkitehti Touko Saaren suunnitelmien mukaisesti; päätyseinän maalaus restauroitiin, alttarirakennelma ja vainajien säilytystilat uusittiin ja niiden lisäksi rakennettiin vielä vainajien hyvästelyhuone säilytystilojen yhteyteen siunauskappelin alakertaan.


Apostoli Johanneksen seinämaalaus urkuparvella.

Nurmijärven siunauskappeli on erittäin toimiva paikka siunaustilaisuutta varten. Seesteisyydellään, lämmöllä ja kauneudella se ikään kuin sulkee surevan omaisen syliinsä.


Kannattaa poiketa tutustumaan, kun olet lähistöllä!














LÄHTEET:

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/26649/URN_NBN_fi_jyu-201103081871.pdf?sequence=19


Nurmijärven seurakunta



teksti: Usva Pitkälä, kuvat: Kaisa Pitkälä